Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje on tullut tarpeeseen; Jyrsijätorjunnassa on pitkään käytetty myrkkyjä, jotka ovat valitettavasti olleet haitallista sekä ihmisille että luonnonvaraisille eläimille. Asia on laajalti tiedostettu viime vuosina eri alojen vastuullisuuskysymysten heräämisen myötä.
Myrkyttömien ratkaisujen ja älyansojen keksiminen on alkuun lähtenyt juuri tästä tilanteesta. Halutaan toimia vastuullisemmin, mutta kuitenkin liiketoimintojen ja esimerkiksi maatalouden kärsimättä. Myös ansojen tarkastuksen järkeistäminen ja käytön optimointi on ollut tavoitteena, kun toimintoja on kehitetty.
Torjuntaan ja ostajille
Ohje on ensimmäinen Suomessa julkaistu torjunta-asiaa koskeva ohje. Se on tarkoitettu ammattimaista jyrsijätorjuntaa tekeville tuholaistorjujille ja maanviljelijöille. Ohjeesta on hyötyä myös jyrsijätorjuntapalveluja ostaville henkilöille ja valvontatyötä tekeville viranomaisille.
Oikeudet ja velvollisuudet
Ohjeessa on käsitelty lyhyesti yleisimmät tuhojyrsijämme. Siinä kerrotaan, ketkä ovat ammattimaisia tuholaistorjujia ja käsitellään esimerkiksi työntekijöiden altistumista ja työsuojelua.
Ohje sisältää myös asiakkaan ja tuholaistorjujan oikeuksia ja velvollisuuksia käsittelevän luvun. – Asiakkaan täytyy mm. voida luottaa, että ammattilaisen näkemykset, ohjeet ja korjaavien toimenpiteiden ehdotukset ovat oikeita. Velvollisuuksiin kuuluu tämän johdosta myös valita tehtävään toimija, jolla on koulutus ja riittävä kokemus torjunnoista.
Asiakkaan velvollisuus on lisäksi kertoa, mitä lisävaatimuksia tai koulutuksia kohteessa työskentely vaatii, sekä opastaa ja ohjeistaa palveluntarjoajaa kaikista kiinteistöä tai tuotantoa koskevista erityispiirteistä.
Integroitu tuholaistorjunta
Ohjeesta löytyy myös oma lukunsa integroidusta tuholaistorjunnasta (IPM). IPM:stä ei ole kansallista lainsäädäntöä tai muita ohjeita, mutta sen periaatteita on kuvattu.
Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohjeessa on kuvattu yksityiskohtaisesti jyrsijöiden ennaltaehkäisyä erilaisissa kiinteistöissä, ja se sisältää myös esimerkkejä jyrsijätorjunnasta asuinkiinteistöissä, elintarviketiloissa, maatiloilla, jäteasemilla ja viemäreissä. Lisäksi esitellään jyrsijämyrkyt ja myrkyttömät torjuntamenetelmät. Erityisesti sähköisiä jyrsijöiden havainnointi- ja torjuntalaitteita kehitetään paljon, ja ne valtaavat alaa torjunnoissa.
Monissa maissa on kehittynyt resistenssiä etenkin antikoagulanttijyrsijämyrkkyjä vastaan. Suomessa resistenssitilanne ei ole ongelma, mutta resistenssiä ja sen ehkäisyä on käsitelty myös ohjeessa.
Toteutus: Kasvinsuojeluaineseuran ja ympäristöministeriön rahoituksella. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimi hankkeen johtavana organisaationa.
Lähde: www.tukes.fi/tietoa-tukesista/materiaalit
Tutustu: Delecon jyrsijätorjunnan palveluihin