Jyrsijöiden torjunta
Jyrsijöiden torjunta palvelut sisältävät sekä myrkyttömät torjunnat että myrkyllä tapahtuvat torjunnat. Torjunnalla ja ennakoivalla suunnittelulla ehkäiset liiketoiminnan keskeytykset ja hygienia- sekä sairastumisriskit.
Yleisimmin torjuttavia jyrsijälajeja
- rotta (Rattus norvegicus)
- metsähiiri (Apodemus flavicollis)
- kotihiiri (Mus musculus)
- metsämyyrä (Myodes glareolus).
Nämä neljä jyrsijälajia aiheuttavat suurimman osan tuholaistorjunnan tapauksistamme.
Tutustu myrkyttömään ja myrkyllä tapahtuvaan jyrsijätorjuntaan:
1. Myrkytön jyrsijöiden torjunta
Myrkytön Goodnature 24/7 -jyrsijäloukku on tehokas mekaaninen ja painekäyttöinen loukku.
TrapMe älyansa taas on ensimmäinen digitaalisesti etävalvottava ansa.
2. Jyrsijöiden torjunta soveltuvalla myrkyllä
Torjunta soveltuvalla myrkyllä tapahtuu aina kokonaisarvion perusteella. Myrkkyjen käyttäminen on usein nopein tapa päästä pienentämään haittaeläinkantaa. Joskus myrkyllä torjunta voi epäonnistua.
Mikäli jyrsijäpopulaatio ei vähene torjuntakäsittelyistä huolimatta, syynä voi olla jyrsijäkannan resistenssi jyrsijämyrkylle.
Jyrsijämyrkyt viimeinen keino
Jyrsijämyrkyt estävät veren hyytymisen vaikuttamalla rottien ja hiirien K-vitamiinin tuotantoon. Myrkyn käytön tulisi olla aina “viimeinen ratkaisu”, kun keinot eivät esimerkiksi kannan suuruuden tms. seikan vuoksi tepsi.
Useimmat jyrsijämyrkyt ovat hyvin pysyviä yhdisteitä, jotka poistuvat hitaasti jyrsijöiden elimistöstä.
Jyrsijämyrkyt ovat myrkyllisiä myös ihmisilleja muille nisäkkäille sekä linnuille. Myrkytys tapahtuu ensisijaisesti suun tai ihon kautta. Muutkin eläimet voivat altistua myrkyille syödessään joko itse jyrsijämyrkkysyöttiä tai myrkkyä syöneitä jyrsijöitä.
Kuluttajakäyttöön ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien tai myyrien torjuntaan. Rotat ja myyrät tulee hävittää loukuttamalla.
Onnistunut torjunta – VALITSE DELECON
Onnistuneen jyrsijätorjunnan edellytyksenä on selvittää torjuttavan laji, kannan koko ja esiintymisalue.
Jyrsijätorjunnoissa on myös tärkeää ottaa huomioon erot rottien ja hiirien käyttäytymisessä.
Asiantuntijamme valitsevat kohteisiin ensisijaisesti myrkyttömiä vaihtoehtoja!
Jyrsijöiden jättämiä merkkejä kiinteistöllä
- haju
- kehon rasvasta jäävät tummat likatahrat kulkureiteille
- ovenkulmiin, tiivisteisiin ja läpivienteihin kohdistuneet tuhot
- ulostepapanat ja virtsatahrat
- pesätekosilput kuormalavoissa ja varastotarvikkeissa
- pölyyn/lumeen jne. jäävät jäljet
- tuotteisiin kohdistuneet tuhot
Ongelman laajuudesta kertovat merkit
- tuhojen määrä ja laajuus
- havainnot poikasista ja pesinnästä
- kiinni jääneiden yksilöiden määrä
- myrkkyjen runsas menekki
- toistuvat silminnäkijähavainnot ja ilmoitukset
- ulostepapanoiden määrä
- kolojen tai polkujen runsas määrä
Tunne myrkytysoireet
Jyrsijämyrkyissä on karvasainetta, jotta se maistuisi pahalta eivätkä ihmiset voisi syödä syöttiä. Jyrsijämyrkkyihin on lisätty myös väriainetta, jotta ihmisten tai lemmikkien myrkytys olisi helpompi havaita.
Vahingossa nautittu jyrsijämyrkky voi johtaa myrkytykseen. Esimerkkejä myrkytyksen oireista ovat mm.
- hallitsematon verenvuoto
- hengitysvaikeudet
- voimattomuus
- uneliaisuus
- yskiminen
- pahoinvointi
- mustelmaherkkyys
- mahakipu
Jos epäilet myrkytystä, ota HETI yhteyttä Myrkytystietokeskukseen puh 09 471 977 tai hakeudu lääkärin hoitoon ja näytä mahdollinen jyrsijämyrkkypakkaus.
Lue lisää aiheesta Jyrsijöiden torjunta
Jyrsijöiden torjunta
Jyrsijöiden torjuntapalvelut sisältävät sekä myrkyttömät torjunnat että myrkyllä tapahtuvat torjunnat.
Torjunnalla ja ennakoivalla suunnittelulla ehkäiset liiketoiminnan keskeytykset ja hygienia- sekä sairastumisriskit.
Onnistunut torjunta – VALITSE DELECON
Onnistuneen jyrsijätorjunnan edellytyksenä on selvittää torjuttavan laji, kannan koko ja esiintymisalue.
Jyrsijätorjunnoissa on myös tärkeää ottaa huomioon erot rottien ja hiirien käyttäytymisessä.
Asiantuntijamme valitsevat kohteisiin ensisijaisesti myrkyttömiä vaihtoehtoja!
1. Myrkytön jyrsijöiden torjunta
Myrkytön Goodnature 24/7 -jyrsijäloukku on tehokas mekaaninen ja painekäyttöinen loukku.
TrapMe älyansa taas on ensimmäinen digitaalisesti etävalvottava ansa.
2. Jyrsijöiden torjunta soveltuvalla myrkyllä
Torjunta soveltuvalla myrkyllä tapahtuu aina kokonaisarvion perusteella. Myrkkyjen käyttäminen on usein nopein tapa päästä pienentämään haittaeläinkantaa. Joskus myrkyllä torjunta voi epäonnistua.
Mikäli jyrsijäpopulaatio ei vähene torjuntakäsittelyistä huolimatta, syynä voi olla jyrsijäkannan resistenssi jyrsijämyrkylle.
Jyrsijämyrkyt viimeinen keino
Jyrsijämyrkyt estävät veren hyytymisen vaikuttamalla rottien ja hiirien K-vitamiinin tuotantoon. Myrkyn käytön tulisi olla aina “viimeinen ratkaisu”, kun keinot eivät esimerkiksi kannan suuruuden tms. seikan vuoksi tepsi.
Useimmat jyrsijämyrkyt ovat hyvin pysyviä yhdisteitä, jotka poistuvat hitaasti jyrsijöiden elimistöstä.
Jyrsijämyrkyt ovat myrkyllisiä myös ihmisilleja muille nisäkkäille sekä linnuille. Myrkytys tapahtuu ensisijaisesti suun tai ihon kautta. Muutkin eläimet voivat altistua myrkyille syödessään joko itse jyrsijämyrkkysyöttiä tai myrkkyä syöneitä jyrsijöitä.
Kuluttajakäyttöön ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien tai myyrien torjuntaan. Rotat ja myyrät tulee hävittää loukuttamalla.
Jyrsijöiden jättämiä merkkejä kiinteistöllä
- haju
- kehon rasvasta jäävät tummat likatahrat kulkureiteille
- ovenkulmiin, tiivisteisiin ja läpivienteihin kohdistuneet tuhot
- ulostepapanat ja virtsatahrat
- pesätekosilput kuormalavoissa ja varastotarvikkeissa
- pölyyn/lumeen jne. jäävät jäljet
- tuotteisiin kohdistuneet tuhot
Ongelman laajuudesta kertovat merkit
- tuhojen määrä ja laajuus
- havainnot poikasista ja pesinnästä
- kiinni jääneiden yksilöiden määrä
- myrkkyjen runsas menekki
- toistuvat silminnäkijähavainnot ja ilmoitukset
- ulostepapanoiden määrä
- kolojen tai polkujen runsas määrä
Tunne myrkytysoireet
Jyrsijämyrkyissä on karvasainetta, jotta se maistuisi pahalta eivätkä ihmiset voisi syödä syöttiä. Jyrsijämyrkkyihin on lisätty myös väriainetta, jotta ihmisten tai lemmikkien myrkytys olisi helpompi havaita.
Vahingossa nautittu jyrsijämyrkky voi johtaa myrkytykseen. Esimerkkejä myrkytyksen oireista ovat mm.
- hallitsematon verenvuoto
- hengitysvaikeudet
- voimattomuus
- uneliaisuus
- yskiminen
- pahoinvointi
- mustelmaherkkyys
- mahakipu
Jos epäilet myrkytystä, ota HETI yhteyttä Myrkytystietokeskukseen puh 09 471 977 tai hakeudu lääkärin hoitoon ja näytä mahdollinen jyrsijämyrkkypakkaus.