+358 500 698 698 info@delecon.fi

Lintuinfluenssa oireet ja suojaus -artikkelissa perehdymme lintuinfluenssatilanteeseen Suomessa ja kuinka voimme suojata sekä ennaltaehkäistä viruksen tarttumista siipikarjatiloilla.

Lintuinfluenssa 2023 – pelottelusta suunnitelmalliseen torjuntaan ja suojaukseen

Virus on tänä kesänä 2023 tappanut suuren määrän luonnonvaraisia lintuja, suurimmat arviot liikkuvat jopa miljoonissa. Virusta on esiintynyt erityisesti lokeissa. Se on aiheuttanut myös tarhattujen lintujen joukkokuolemia sekä infektioita nisäkkäissä, esimerkiksi turkistarhoilla.

H5N1 on levinnyt maailmalle Kaukoidästä. Se on aiheuttanut lukuisia taudinpurkauksia jo vuodesta 2005. Huomioitavaa on, että ihmiseen virus on tarttunut lähinnä vain käsiteltäessä sairastuneita lintuja.

Lintuinfluenssa tarttuu harvoin ihmiseen

Euroopassa on todettu vain yksittäisiä, oireettomia H5-tyypin virustartuntoja ihmisissä (vuosina 2021–2023). Aiemmin lintuinfluenssa H5N1 on aiheuttanut sairastumisia ja kuolemantapauksia ihmisillä, jotka ovat käsitelleen sairastunutta siipikarjaa (Ei Suomessa). Yhtään tapausta ei ole raportoitu, missä H5N1 olisi tarttunut villilinnusta ihmiseen.

Lintuinfluenssavirukset aiheuttavat ihmisellä usein oireettoman tai lievän hengitystieinfektion tai esimerkiksi silmän sidekalvontulehduksen, mutta infektiot voivat toki aiheuttaa myös vakavia oireita. Lähes kaikki lintuinfluenssaan sairastuneet ihmiset ovat olleet läheisessä kosketuksessa siipikarjaan esimerkiksi työskennellessä siipikarjatiloilla tai osallistuessaan tartunnan saaneiden tai sairaan siipikarjan hävittämistoimiin. – Huom! Ihmisten kausi-influenssavirukset ovat alunperin lintuperäisiä influenssa A-viruksia, jotka ovat vähitellen muuntautuneet ja sopeutuneet ihmisväestöön.

Pandemian riski lisääntyy, mikäli tartunnat alkavat levitä nisäkkäiden välillä. Tämän vuoksi Ruokavirasto on Suomessa tehnyt päätöksen kymmenien tuhansien eläinten lopettamisesta turkistarhoilla.

Lintuinfluenssatilanne on kuitenkin osittain helpottumassa luonnollisista syistä, sillä esimerkiksi naurulokki on jo piakkoin muuttamassa etelään. Ennalta varautuminen ja suojaus ovat kuitenkin erittäin tärkeitä toimia myös tulevaisuuden riskejä ajatellen, linnut saapuvat meille joka vuosi, ja suojauksella varaudumme parhaiten myös tuleviin tilanteisiin. ”Vahinko ei tule kello kaulassa”, sanotaan.

Eläintilojen bioturvallisuus ja lintuinfluenssa

Suomen eläintautitilanne kokonaisuudessaan on kansainvälisesti mitattuna hyvää tasoa. Kuitenkin kasvaneet riskit edellyttävät suunnitelmallisempaa panostusta bioturvallisuuteen. Tämä tarkoittaa eläintilan sisäistä sekä ulkoista tautisuojausta.

Puutteellinen bioturvallisuus näkyy lisääntyneenä eläintautien esiintyvyytenä ja myös heikentyneenä kilpailukykynä, mainehaitoista puhumattakaan.

Lintuinfluenssavirus A:sta esiintyy 144 eri alatyyppiä. Virus säilyy pitkään eläimen ulkopuolella. Virus ei säily pitkään kuivassa, lämpimässä ja happamassa ympäristössä eikä auringon valossa (UV). Happamat desinfektioaineet, rasvaliuottimet ja kuumuus tuhoavat viruksen nopeasti (yli 60 C-astetta). Taudin itämisaika on lyhyt, keskimäärin vain 3–5 vuorokautta, mutta vaihdellen vain muutamasta tunnista pariin viikkoon.

Taudinaiheuttajat voivat levitä mm.

  • ihmisten
  • jyrsijöiden
  • hyönteisten
  • villieläinten ja lintujen
  • saastuneen ravinnon välityksellä.

Myös vaatteet, ajoneuvot, työkoneet, työvälineet jne. tarvikkeet voivat kuljettaa taudinaiheuttajia paikasta toiseen. Tärkeää on estää suorat ja epäsuorat kontaktit luonnonlintuihin ja muihin siipikarjatiloihin, erityisesti erityislintutarhat ja koristelinnut. Myös eri lintulajien pitäminen samalla tilalla on riski.

HUOM! Oireettomat, mutta tartunnan saaneet villi-, vesi-, muutto- ja häkkilinnut voivat levittää tartuntaa. Virus voi levitä myös hautomisen yhteydessä, rikkinäisten ja saastuneiden munien kautta, kuoriutuviin linnunpoikasiin.

Taudin oireet ja havainnointi

Taudin oireet vaihtelevat eri lintulajeista, lintujen iästä, vastustuskyvystä ja viruksen patogeenisuudesta riippuen. Yleinen oire on korkea kuolleisuus, jopa 100 %, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus, ripuli, hengitysoireet ja apaattisuus. – Sorsat ja muut vesilinnut ovat yleensä hyvin vastustuskykyisiä, joten ne voivat toimia taudin oireettomina kantajina ja levittäjinä.

Tuotantoeläimistä taudinpurkauksia on ollut eniten kalkkunoilla, vähemmän broilereilla. Virus on helposti leviävä ja sitä erittyy ulosteen tai hengityselinten eritteiden välityksellä. Virus voi levitä suoraan eläinten välisessä kontaktissa, viruksella saastuneen rehun, veden, työvälineiden, ihmisen yms. välityksellä siipikarjaan. – Ajankohtaisen lintuinfluenssatilanteen ei katsota kuitenkaan tällä hetkellä aiheuttavan akuuttia riskiä nauta- tai sikatiloille. Kaikkien tilojen on kuitenkin hyvä tehostaa tautisuojausta ja käyttää tautisulkua.

Jos tilalla epäillään lintuinfluenssaa, tulee siipikarjanpitopaikan omistajan tai haltijan ilmoittaa siitä välittömästi kunnan- tai läänineläinlääkärille. Mikäli oireet eivät ole selkeitä, voidaan lintuinfluenssaa epäillä, mikäli:

  • rehun ja veden kulutus on vähentynyt yli 20 %
  • munantuotanto on vähentynyt yli 5 %:lla yli kahden päivän ajaksi tai
  • kuolleisuusaste on noussut yli 3 %:iin viikon aikana

Miten ennaltaehkäisemme lintuinfluenssa

Suomessa linnuilla on havaittu kesällä 2023 sekä matala- että korkeapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia. Korkeapatogeenisuus tarkoittaa viruksen geneettisiä ominaisuuksia aiheuttaa vakavampaa tautia siipikarjassa. Patogeenisuuden tasosta riippumatta ennaltaehkäisyyn pätevät samat menetelmät.

Lintuinfluenssa ja muiden eläintautien torjunnan ”ajattelumalli”

  • Käy järjestelmällisesti läpi, miten lintuinfluenssa ja muut eläintaudit torjutaan
  • Mieti, mitä voisi tehdä paremmin tilallasi?
  • Selvitä, mitä täytyy korjata tai muuttaa?
  • Määritä aikataulu toimenpiteille ja lisäksi seurannalle
  • Tartu toimeen pienin tai isoin askelein tilanteen mukaan!
  • Katso ohjeita, vinkkejä ja tietolinkkejä projects.luke.fi-sivustolta ja artikkelin yläosassa
  • Ota yhteyttä suojauksen ammattilasiin, kuten delecon.fi

Eläintautilaki 441/2013 7§ edellyttää, että eläinten pitopaikasta vastuussa olevalla toimijalla on velvollisuus suojata paikka eläintaudeilta riittävällä tavalla toimintaan nähden. Tautisuojaus on osa hyvää tuotantotapaa!

Tautisuojauksessa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat

  • Eläinten kunnosta huolehtiminen
  • Vastustuskyvyn ylläpitäminen
  • Stressitön elinympäristö
  • Tilojen toimivat lintusuojaukset ja tuholaistorjunta (rehut, kuivikkeet, tilat) lintuinfluenssa huomioiden
  • Jyrsijöiden ja raatojen asiallinen hävittäminen
  • Estä kaikki suorat ja epäsuorat kontaktit luonnonlintuihin ja muihin siipikarjatiloihin!
  • Ei luonnonlintujen ruokintaa siipikarjatilan pihapiirissä! (HUOM! Luomutilat ja ulkona pidettävä siipikarja)
  • Käsien pesu ja perkeiden asianmukainen hävittäminen
  • Omat jalkineet/suojavaatteet tuotantotilakäyttöön
  • Tautisulku (Periaate: tuotantotila, jossa eläimet ovat, on pidettävä tarttuvista taudinaiheuttajista vapaana, esim. bakteerit, loiset ja virukset)

Tautisulku ja käytännön toimet

Tautisulku on suositeltava asia jokaiselle siipikarja-, sika- ja nautatilalle, se on myös vaatimus karanteeneille. Osastokohtainen tautisulku on isoissa yksiköissä edellytys tartuntojen leviämisen estämiselle. Sen etuina on yksinkertaisuus, käytännöllisyys, edullisuus, miellyttävyys ja helppous. Periaatteessa on kyse siitä, ettei tuotantotiloihin mennä koskaan ulkovaattein tai -jalkinein. Käytetään yksikkökohtaisia suojavaatteita.

Tautisulussa myös tilojen eteiseen järjestetään tautisulku esimerkiksi asettamalla siinä penkki poikittain siten, että ulkovaatteet jätetään penkin etupuolelle naulakkoon, istutaan penkille ja riisutaan kengät, heilautetaan jalat penkin yli puhtaalle alueelle, desinfioidaan kädet ja puetaan uusi suoja-asu. Vasta näiden toimien jälkeen siirrytään kanalan tms. puolelle. ”Likainen” alue pestään ja desinfioidaan säännöllisesti.

Hyvän vastustuskyvyn omaava eläin ei sairastu yhtä helposti kuin fyysisesti tai henkisesti heikommassa kunnossa oleva eläin. Terveydestä, kunnosta ja vastustuskyvystä huolehtiminen torjuvat eläintauteja pitkäjänteisesti. Eri eläinlajeilla hyvä kunto mahdollistuu myös niille luontaisenomaisessa elinympäristössä ja toiminnassa.

Tautisuojaus on monitahoinen työ, joka vaatii suunnitelmallisuutta. Tarvitaan jokaisen tuotantovaiheen ja logististen ketjujen suojaamista. Katso Luonnonvarakeskuksen video:

 

Tilanne ei tule olemaan ainutkertainen, joten suojaustoimet tulee suunnitella pitkäjänteisesti myös tulevaisuutta ajatellen.

Lintuinfluenssariskit tiloilla alkaen 25.7.2023

Myös Ruokavirasto ohjeistaa ja antaa määräyksiä tautitilanteeseen liittyen. Esimerkiksi 25.7.2023 alkaen Ruokavirasto on laajentanut 20.7.2023 perustettua tartuntavyöhykettä. Siipikarjan ulkona pitäminen on kielletty Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien lisäksi myös Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnissa.

Lintusuojaus lintuinfluenssan ennaltaehkäisyssä

Lintuinfluenssa on hallittavissa huolellisella suunnittelulla ja suojauksin sekä varmistamalla eläinten hyvät elinolot. Suojauksen kustannukset jäävät maltillisiksi verrattuna mahdolliseen tautitartunnan aiheuttamaan tilanteeseen ja tulojen saamatta jäämiseen, mainehaittaan ja toiminnan keskeytykseen, jopa lopettamiseen.

Lintusuojaus suunnitellaan aina kohdekohtaisesti ja esimerkiksi tilan logistiikkaan perehtyen.

Ota yhteyttä, lisää lintusuojauksen tasoa ja tuholaistorjuntaa. Välty toiminnan keskeytyksiltä!

_________

Lähteet:

researchportal.helsinki.fi
luke.fi
ett.fi
hs.fi

Call Now Button