+358 500 698 698 info@delecon.fi

Vaatekoi, Tineola bisselliella

Vaatekoi kuuluu aitokoi ( Tineidae) -pikkuperhosten kohtuullisen suureen heimoon.

1. VAATEKOI JA TUHOT

Vaatekoi on ollut aiemmin yleinen ja paha tuholainen. Todennäköisesti nykyaikainen keskuslämmitys on sille liian kuivaa. Samoin keinokuitujen yleistyminen on vaikuttanut niiden ravinnon saannin vähentymiseen. – Mikäli olosuhteet kuitenkin ovat sopivat ja luonnonmateriaaleja on saatavilla, saattaa aikuisia perhosia lennellä sisätiloissa kaikkien vuodenaikojen aikana.

Lentävät koiaikuiset ovat useimmiten peräisin vanhoista tavarosita, tilkkeistä tai ulkomailta hankituista tuotteista. Lentävät koit eivät aiheuta tuhoa, sillä ne ovat yleensä koiraita tai munintansa lopettaneita naaraita. Koit lentelevät yöaikaan. Naaraskoi liikkuu harvoin kauas kuoriutumispaikastaan.

Laji ei elä Suomessa luonnonvaraisena.

Vaatekoita on esiintynyt aiemmin myös talojen rakenteiden sisällä eläinkarvoista tehdyssä ”voilokissa”. Siksi siitä on käytetty joskus myös nimitystä rakennekoi, vaikka kyseessä onkin sama laji.

Naaraat munivat ravinnoksi käyttämiinsä tuotteisiin, kuten villakankaisiin, turkiksiin, vanhojen huonekalujen täytteisiin ja muihin eloperäisiin täytteisiin sekä eristysaineisiin. Se parveilee ja muniin kehityspaikallaan niin kauan kunnes ravintoa riittää jälkeläisille. Tästä syystä niiden leviäminen uusiin kohteisiin samassa rakennuksessa on hidasta.

Koiperhosen munasta kuoriutuneet toukat kehräävät seitistä ja nukasta ympärilleen putken, jonka suojassa ne elävät ja liikkuvat rakennellen putkea pitkin tekstiiliä. Vaatekoin toukan tuntee juurikin tästä seittikudoksesta. Perhosen munintapaikan on oltava pimeä, sillä kuoriutuva toukka ei kestä valoa. Toiseksi paikan on myös oltava suojainen ja paikallaan pysyvä sekä rauhallinen. Kolmanneksi sen on oltava ravintorikas, sillä toukan on saatava runsaasti ravintoa elämänsä ensitunteina, jotta se jaksaa kehrätä ympärilleen suojaavan putken. Välittömästi kuoriuduttuaan toukka ryhtyy syömään materiaalia ja kaivautumaan syvemmälle kankaaseen.

Erityisesti raakavillasta huovutetut tuotteet ja karstatut langat ovat koiperhosten suosikkiruokaa.

Putken sisällä toukka on hyvin suojassa valolta ja se pääsee liikkumaan ympäriinsä kankaissa kuituja etsien. Tämä vaihe on tuhoisinta materiaaleille; Toukka jättää jälkeensä nukkaa, seittikudosta ja ulostepalleroita. Reiät voivat olla suuria ja rosoreunaisia. Kun toukka on syönyt eli tehnyt tarpeeksi tuhojaan, se siirtyy seuraavaan muodonmuutosvaiheeseen eli koteloituu. Kun seuraava sukupolvi on syntynyt, lentelee sisätiloissa taas paria etsiviä aikuisia.

 

2. VAATEKOIN TUNTOMERKIT

Koiperhosen siipiväli on noin 9–16 mm. Siivet ovat yleissävyltään oljenkeltaiset. Pää sillä on vaalean ruosteenokra, joskus ruskehtavan sävyinen. Etusiipien väritys on kellertävänokra, ja siipien etureunan tyvet ovat harmaan ruskeat. Takasiivet ovat okranharmaan valkeahkot. – Ellet ole lajista täysin varma, voit musertaa hyönteinen sormella kämmenellesi. Mikäli jäljelle jää kullanhohtoista hilettä, on kyseessä vaatekoi.

Koiperhosen toukka on noin 10 mm pituinen ja vaalea. Sen väri vaihtelee ravinnon mukaan. Pää toukalla on ruskea/tumma.

3. VAATEKOIN LISÄÄNTYMINEN

Rohmukuoriaisnaaras voi elämänsä aikana munia tuhatkunta munaa, jotka huoneenlämmössä kehittyvät aikuisiksi kolmessa kuukaudessa. Kuoriainen on pitkäikäinen, se saattaa elää jopa kuusi vuotiaaksi.

Toukka elää ravinnossaan, mutta aikuinen vaeltaa pitkiä matkoja rakennuksissa rakoja ja putkistoja myöten, joten se voi olla hankalasti itse torjuttavissa.

4. VAATEKOIN TORJUNTA

Vaatekoin aiheuttamia tuhoja voi estää pakkaamalla käyttämättömät villavaatteet ja turkikset muovipussiin. Toukat kuolevat pakastuksessa tai pesussa.

Älä säilytä vaatteita pitkään likaisina tai kosteina kaapissa. Tuuleta, ravistele ja harjaa tekstiilit säännöllisesti sekä imuroi vaatekaapit ja vanhat täytetyt huonekalut. Pidät näin huolta, ettei koiperhoselle jää pimeää, rauhallista ja ravintorikasta paikkaa munimiseen. Laventeli, setripuu ja eteeriset öljyt voivat karkotta osan aikuisista yksilöistä, mutta eivät kaikkia, eivätkä koin muita kehitysasteita.

Jos tekstiileistä löytyy merkkejä koiden ruokailusta eli niissä on reikiä, toukkien koteloiden kuoria jne. voi käyttää torjunta-aineita.

Tekstiilien säilytystilat tyhjennetään, siivotaan huolellisesti ja käsitellään torjunta-aineella. Torjunta-ainetta tulee sumuttaa lisäksi myös lattialistoihin, patteriläpivienteihin, ilmanvaihtoventtiileihin jne. paikkoihin, joiden takana hyönteisiä saattaa olla tai joiden kautta hyönteiset saattavat tulla asuntoon. Imuroinnin jälkeen tulee vaihtaa pölynimurin pölypussi.

Tekstiileistä hyönteiset ja niiden toukat sekä munat voidaan hävittää pesemällä vaatteet + 60 °C:ssa, pakastamalla ne vähintään – 20 °C:ssa viikon ajan tai käsittelemällä ne tekstiilille soveltuvalla torjunta-aineella.

Torjunnan kotona voi suorittaa itse, kunhan noudattaa tarkoin pakkauksessa olevia ohjeita.

Tekstiilituholaisten esiintyminen ei johdu asunnon tai muun tilan siisteydestä, mutta ne elävät ja lisääntyvät helpommin epäsiistissä paikassa.

Ota yhteyttä Deleconiin, jos saastuneet tilat ovat esimerkiksi tuotanto-, varasto- tai muita yritystiloja. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään tuotantokatkokset ja mainehaitat.

Lähteet:

Suomen lajitietokeskus

hyönteismaailma.fi

 

 

Nopeasti eroon vaatekoista

Ota yhteyttä. Me palvelemme!

Soita p. 050 069 8698 tai lähetä sähköpostia: info@delecon.fi

 

vaatekoiperhonen, aikuinen yksilö

Vaatekoi, Tineolla bisselliella

 Vaatekoin toukka, Tineola bisselliella

Vaatekoin toukka, Tineolla bisselliella

Call Now Button